Lauantai 27.7.2024

KANSOJEN ÄÄNET

18.00

Vanha kirkko, Alinenkatu 44

Liput 35 €  + tilausmaksut (alk. 1,50 € www.lippu.fi)

 

Liput Uudessakaupungissa myy Matkailutoimisto, Rauhankatu 10.
Avoinna ma-pe klo 10-17 ja la klo 10-14.

Andrea Lieberknecht ja Niamh McKenna: huilu
Olli Leppäniemi ja Christoffer Sundqvist: klarinetti
Dag Jensen: fagotti
Markus Maskuniitty: käyrätorvi
Ilya Gringolts ja Rebecca Roozeman: viulu
Anna Kreetta Gribajcevic: alttoviulu
Artturi Aalto: sello
Panu Pärssinen: kontrabasso
Jaana Vasama: juonto

Alberto Ginastera: Impresiones de la Puna (1934) huilulle ja jousikvartetille

Andrea Lieberknecht: huilu, Ilya Gringolts ja Rebecca Roozeman: viulu, Anna Kreetta Gribajcevic: alttoviulu, Artturi Aalto: sello

Jean Sibelius: Humoreski nr. 3. viululle ja pianolle op.89

Ilya Gringolts: viulu, Naoko Ichihashi: piano

Béla Bartók: Kontrasteja Sz.111 klarinetille, viululle ja pianolle

I Verbunkos
II Pihen
III Sebes

Olli Leppäniemi: klarinetti, Ilya Gringolts: viulu, Matilda Kärkkäinen: piano

Väliaika

Dawn Avery: Tahatikonsonhtontie huilulle ja jousikvartetille

Niamh McKenna: huilu, Ilya Gringolts ja Rebecca Roozeman: viulu, Anna Kreetta Gribajcevic: alttoviulu, Artturi Aalto: sello

L.v. Beethoven: Septetto op.20

I Adagio-Allegro con brio
II Adagio cantabile
III Tempo di menuetto
IV Tema con variazioni
V Scherzo
VI Andante con moro alla marcia

Christoffer Sundqvist: klarinetti, Dag Jensen: fagotti, Markus Maskuniitty: käyrätorvi, Ilya Gringolts: viulu, Anna Kreetta Gribajcevic: alttoviulu, Artturi Aalto: sello, Panu Pärssinen: kontrabasso

Konsertin kesto: noin 40min + 50min, väliaika 20min

Kansanmusiikin vaikutus on keskiössä illan ohjelmassa. Béla Bartók ja Sibelius molemmat kiersivät kotimaitaan keräten talteen kansan sukupolvesta toiseen laulamia melodioita. Kansanlaulujen elementeistä he sävelsivät musiikkia mikä vahvasti resonoi meissä ihmisissä kenties juuri siksi että musiikki on meistä, kansasta lähtöisin. Illan kruunaa Beethovenin suosituin kamarimusiikkiteos: Septetto!

Huomaathan, että konsertin valokuvaaminen, videointi tai muu taltiointi ei ole sallittua. 

Käsiohjelmat ovat vapaasti luettavissa alla, minkä lisäksi konsertit juonnetaan. Voit halutessasi tulostaa ohjelman itsellesi. Konserttipaikalla ei ole myynnissä paperisia käsiohjelmia. 

Musiikissa mukana:

TEOSESITTELYT

Alberto Ginastera |  Impresiones de la Puna (1934) huilulle ja jousikvartetille

Alberto Ginasteran (1916-1983) Impresiones de la Puna tarjoaa kuulijoille musiikillisen matkan Argentiinan vuoristomaisemiin. Teoksessa yhdistyvät modernismin piirteet ja argentiinalaisen kansanmusiikin vaikutteet. Ensimmäisen osan nimi, Quena on myös andien alueella käytetty huilusoitin, ja Ginastera hyödyntää tässä osassa huilun pehmeitä ja kaihoisia ääniä, joiden ympärille jousikvartetti luo lämpimän ja harmonisen taustan. Toisen osan nimi, Canción tarkoittaa laulua ja tämä osa on hidas ja intiimi, herkkien melodioiden muodostama dialogi täynnä voimakasta tunneilmaisua ja draamaa. Kolmannen osan nimeävä Danza, tanssi, on usein mukana Ginasteran teoksissa. Tämä osa on nopea ja energinen, sisältäen virtuoosisia ja rytmisiä kuvioita sekä argentiinalaisen tanssin elementtejä.

Jean Sibelius | Humoreski nro. 3 viululle ja pianolle, opus 89

Jean Sibeliuksen (1865–1957) Humoreski nro. 3 on osa kuuden kappaleen sarjaa, jotka on sävelletty vuosina 1916-1917. Kolmas humoreski muistuttaa gavottia ja on luonteeltaan elävä ja kevyt. Teoksessa on kuultavissa kansanmusiikille tyypillisiä piirteitä, kuten tanssillisia rytmejä ja koristeellisia melodioita, mutta ne on sulautettu saumattomasti Sibeliuksen sinfoniseen tyyliin. Teoksessa viulu ja piano käyvät vuoropuhelua, jossa viulun virtuoosiset ja laulavat linjat yhdistyvät pianon rytmisiin ja harmonisiin kuvioihin. Se alkaa kevyellä ja lennokkaalla viulun teemalla. Sibelius käyttää tässä teoksessa hyväkseen niin sanottuja humoristisia eleitä, jotka näkyvät yllättävissä rytmisissä muutoksissa ja melodisissa käänteissä. Humoreskien sarja, mukaan lukien Humoreski nro. 3, osoittaa Jean Sibeliuksen taidon tuoda esiin instrumenttien parhaat puolet, erityisesti viulun, johon hänellä itselläänkin oli läheinen suhde.

Béla Bartók| Kontrasteja Sz.111 klarinetille, viululle ja pianolle

Béla Bartókin (1881-1945) teos Kontrasteja Sz. 111 edustaa Bartókin myöhäisempää tyyliä, jossa yhdistyvät hänen kansanmusiikin tutkimuksensa vaikutteet ja modernistinen ilmaisu. Bartók on hyödyntänyt teoksessa unkarilaisen ja romanialaisen kansanmusiikin rikkaita sävyjä, melodioita ja rakenteita. Klarinetin ja viulun roolit vaihtelevat melodisten linjojen ja virtuoosisten soolokulujen välillä, kun taas piano luo vahvan harmonisen ja rytmisen perustan. Teoksen ensimmäinen osa, Verbunkos, on nimetty unkarilaisen tanssin mukaan. Tämän osan energinen tunnelma rakentuu kansanmusiikin voimakkaista rytmisistä ja dramaattisista elementeistä soitinten vuoropuhelussa. Toinen osa, Pihenő, tarjoaa kuulijoille hengähdystauon ja rauhallisen, mietiskelevän vastakohdan edelliselle osalle. Viimeinen osa, Sebes, on nopea ja virtuoosinen päätös teokselle palaten energiseen ja rytmiseen ilmaisuun.

Dawn Avery | Tahatikonsonhtontie huilulle ja jousikvartetille

Dawn Avery on sellisti, säveltäjä ja laulaja, jonka teos Tahatikonsonhtontie ilmentää syvää kunnioitusta hänen Mohawk-juuriaan, alkuperäiskulttuuriaan ja sen perinteitä kohtaan. Tahatikonsonhtontie, joka tarkoittaa ”kasvojen tuloa”, tuo ajatuksia tuleviin sukupolviin. Kahteen osaan jakautuvassa teoksessa kuullaan perinteisen kehtolaulun tyyliä ja sen kehittelyä, jossa perinteiset alkuperäiskansojen musiikkielementit, kuten modaaliset asteikot ja pentatoniset melodiat yhdistyvät nykyaikaisempiin musiikin muotoihin, luoden musiikillisen sillan menneisyyden ja nykyisyyden välille. Huilun kirkas ääni yhdistettynä jousikvartetin syviin sointiväreihin käy läpi tunteiden skaalaa ja erilaisia tekstuureja. Averyn usein meditatiivinenkin musiikki sisältää toistuvia rytmisiä motiiveja, jotka muistuttavat seremoniallisia tansseja ja rituaaleja, sekä luonnon ääniä imitoivia elementtejä, kuten lintujen laulua ja tuulen huminaa, jotka ovat yleisiä alkuperäiskansojen musiikillisessa perinteessä.

Ludwig van Beethoven | Septetto op. 20

Ludwig van Beethovenin (1770-1827) Septetto op. 20 on suosittu kamarimusiikkiteos monipuolisten ja eläväisten osiensa ansiosta. Teos yhdistää klassisen muodon ja rakenteen, mutta sisältää myös Beethovenille tyypillisiä voimakkaita kontrasteja, emotionaalista syvyyttä ja ekspressiivistä ilmaisua. Vuonna 1799 sävelletty Septetto edustaa Beethovenin varhaisia töitä, jotka ennakoivat hänen myöhempiä suuria sävellyksiään ja on myös esimerkki aikansa musiikillisista virtauksista ja säveltäjän kehityksestä kohti romanttista aikakautta. Teoksen osissa vaihtelevat rauhallinen teeman esittely ja sen eri sävyiset variaatiot sekä tanssilliset, marssimaiset ja leikkisät tunnelmat. 

Tulostettava PDF Kansojen äänet